top of page

TANSSIVA AGITAATTORI

If I can’t dance to it, it’s not my revolution!

Valta turmelee, siksi olen anarkisti.

Me too, me too!

Kuuluuko seksuaalinen itsemääräämisoikeus naisille?
Entä julkinen ja poliittinen tila?
Sananvapaus?
Oikeus rakastaa, ketä haluaa?
Vapaus, veljeys, tasa-arvo?

KokoTeatterissa 7.2.-28.3.2018.

Tanssiva agitaattori on ajankohtaisia kysymyksiä pyörittelevä esitys kahden anarkistin ja pakkovaltaan sopeutumattoman sivistyneen yksilön toiminnasta. Esitys palaa varhaisen naisliikkeen, työväenliikkeen, kansalaisaktivismin ja vallankumouksen unelmiin ja katsoo niiden peiliin tänään.

Actionin päähenkilöt ovat Emma & Louise – Amerikan vaarallisin nainen, too-hot-to-handle Emma Goldman (1869−1940) ja Pariisin kommuunin johtotähti, eikö-sitä-mikään-pysäytä Louise Michel (1830 −1905).

Aikalaistodistajien mukaan Emma on 8000 vuotta edellä aikaansa, magneettinen ilmestys, vapaan rakkauden tulinen liekki ja armoitettu puhuja. Emman sydäntä painavat korsettitehtaan työläisten olot, köyhien ja vankien orjuutus, työläismielenosoitusten pommi-isku ja syyttömien teloitukset. Mutta vapaudenpatsaan luvatussa maassa sananvapaus tyssää naisen kirkkaaseen mieleen ja terävään kieleen: it’s time for Emma hunt. Emma pidätetään presidentin ampumiseen yllyttämisestä epäiltynä. Hän saa maistaa puritaanien kaksinaismoraalia, muukalaisvihaa ja muita näytösliikkeitä valtion saleissa.

Montmartren punainen neitsyt, vallankumouksen grande dame, köyhien lasten rakastettu opettaja La Bonne Louise pitää kutinsa myrskyn silmässä. Univormustaan riisuttuna Versaillen lehdistön naarassudeksi solvaama Louise seisoo oikeuden edessä eikä anna periksi tuumaakaan, koska kerran näyttää siltä, ettei yhdelläkään vapauden puolesta pamppailevalla sydämellä ole oikeutta muuhun kuin lyijynpalaseen.

Mutta mikä sai Emman sonnustautumaan hörhelöihin ja harhailemaan pahamaineisilla kujilla? Ja minkä ihmeen tähden Louise antautui hengissä barrikadin takaa?
Merimatkoista, vankilasaarista ja rakkausseikkailuista puhumattakaan…
Mitä sitten, kun naiset saavat tarpeekseen neuvottelusta isän, jumalan, oikeusvaltion lankoja pitelevien vanhan liiton miesten, besserwisserien ja kaiken maailman all male panelien kanssa?
Think – it’s not illegal yet.
Tule ja katso niin kauan kuin on vielä peliaikaa.

Keskustelutilaisuudet esitysten jälkeen
7.3. Piia Peltola ja Olga Palo
14.3. Elina Knihtilä ja Jenni Janakka
21.3. Tiina Kristofersson ja Elina Koivisto
12.10. tulossa seuraava keskustelu
Jää esityksen jälkeen keskustelemaan ja kuuntelemaan esityksen tekijöiden sekä vierailevien keskustelijoiden kanssa. Keskusteluja vetämässä Helena Kallio.

Esityksen kesto 2h 20 min, sis. väliajan.

OTTEITA KRITIIKEISTÄ:
“Helena Kallion käsikirjoittama ja ohjaama Tanssiva agitaattori vetää mukaansa vastustamattomasti. Esitys on innostava, älykäs ja hauska ja sen käsittelemät asiat ovat tärkeydessään aina ajankohtaisia… Kallion teksti kulkee ja rytmittyy milloin palopuheena, milloin herkkinä tuntutiloina. Se viittailee naisten omiin teksteihin ja muihin ajankohdan ajattelijoihin. Välillä se kulkee äärimmäisen vakavana, välillä irvaillen, hauskuuttaen ja myös itseään ironisoiden…” – Kaisa Kurikka 15.9.2018 Turun Sanomat

“…KAHDEN alun perin tanssija-koreografeiksi valmistuneen esiintyjän olemukset ovat kiinnostavia. He ovat vereviä, seksuaalisia, työtä tekeviä, väsyneitä, turvonneita, kauniita, rähjäisiä, riutuneita. Ja pian taas täynnä virtaa. Välillä housut jalassa ja piippu suussa, välillä rinnat paljaina. Pianisti ja säveltäjä Paakki on erinomainen taustatuki ja kommentaattori esitykselle, jonka musiikkinumeroissa pilkahtaa vapauttavaa huumoria.”

– Maria Säkö, HS 8.2.2018

“…Tanssiva agitaattori är en fascinerande föreställning där skådespelarkonsten balanserar med musik och långsam akrobatik. Kallio, Veijalainen och Pahkinen lyfter med ord och agiterande fram kraften hos kvinnor som var verksamma på 1800-talet (inte som feminister, utan mer uttalat politiskt revolutionära). Konst, kreativitet och känsla var ledstjärnor för Goldman. Föreställningen får balans och drivkraft i och med att manifesten omsätts och får en visuell och verbal gestaltning.”

– Barbro Enckell-Grimm HBL 8.2.2018

“Vapauden ja vallankumouksen tanssia!

Kaksi naista kuin vallankumouksen napanuorassa keinumassa, jalat kohti kattoa, tai kuin kuoriutumassa vapauteen ja itsensä toteuttamiseen, jonka anarkismi voi tarjota. Kokoteatterin Tanssiva agitaattori on sivistynyt ja hauska. Helena Kallion käsikirjoittama ja ohjaama teos on kielen, liikkeen (Anna Veijalainen ja Metsälintu Pahkinen) ja musiikin (Riitta Paakki) juhlaa. Olemme yhden sortin jameissa.

Esityksellinen sukellus anarkistisen liikkeen ajattelijan Emma Goldmanin (1869-1940) ja Pariisin kommuunin päivien anarkistin ja runoilijan Louise Michelin (1830-1905) elämään voisi tulla tuottaneeksi patetiaa ja saarnaa. Mutta ei. Goldmania ja Micheliä käsitellään irtonaisella ja leikkisällä anakronistisella otteella. Kallion teksti kutoo ilmaisujen ja viittausten tasolla tähän päivään sidoksissa olevaa moniäänistä kudosta. Nautin monimielisestä kielen leikistä, sen röyhkeän keveästä eleestä: vapaus pakkovallasta toteutuu myös kielessä.

Esitys sai miettimään itseohjautuvaa vapautta. Vapautta on niin paljon kuin ihminen on sitä valmis ottamaan. Esitys luo historian kautta katseen autoritaariseen rakenteelliseen valtaan ja sitä vastaan käytävään monitasoiseen kamppailuun. Ajankohtaisempaa kuin koskaan!”
– Hanna Helavuori, www.tinfo.fi

“… Metsälintu Pahkinen tavoittaa uskottavasti takin kaulukset pystyssä sortajaa haastavan, empatiakykyisen runosielu Michelin olemuksen. Yhtä lailla Anna Veijalaisen Goldmanissa ilmentyy pysäyttävästi esikuvan intellektuaalisuus, intohimo ja älyllinen rehellisyys.

Michelin ja Goldmanin hahmoissa välittyvä feminismi on sekä vahvan yksilöllistä että nykyaikaisen intersektionaalista. Kumpikin uskalsi kritisoida myös omiaan. Michel ehti osallistua karkotusmatkallaan Uudessa-Kaledoniassa paikalliseen kansannousuun. Toisaalta nähtyään läheltä bolševismin epäonnistumisen Goldman kääntyi vastustamaan sekä väkivaltaa että Neuvostoliittoa.

Siksi onkin vain loogista, että esityksen videoprojisoinneissa vilahtelevat Pussy Riot, Occupy Wall Street ja Femen. Rivien välissä ajankohtaisuutta on sitäkin enemmän…”

Voima, Tuomas Rantanen 6.3.2018

Työryhmä:
Ohjaus ja käsikirjoitus: Helena Kallio
Rooleissa: Anna Veijalainen ja Metsälintu Pahkinen
Pianossa: Riitta Paakki
Lavastus: Aili Ojalo
Puvut: Sanja Kangas
Valo- ja videosuunnittelu: Ainu Palmu
Grafiikat ja tuotannolliset tehtävät: Heidi Bergström
Ennakkokuvat: Jaakko Vuorenmaa
Esityskuvat: Heidi Bergström

Kantaesitys 7.2.2018 klo 19
Muut esitykset 10.2. / 12.2. / 17.2. / 28.2. / 2.3. / 7.3. / 9.3. / 14.3. / 16.3. / 21.3. / 23.3. / 27.3. / 28.3.2018 klo 19

bottom of page